Minne metsänvartiat pakenee "tätä kaikkea"?

Miksi tiettyjen asioiden miettiminen ja unohtaminen on vain niin vaikeaa?

Miksi asiat ei voi hoitua vain sormia napsauttamalla?
Miksi ihminen sanoo jotain, mitä ei tarkoita?
Miksi nukkuessa on helppo paeta kaikkea tätä roskaa?
Miksi joku kuvittelee, että ihminen saa unta jos sade hakkaa niin lujaa ulkona että se ei kuulosta edes vesisateelta vaan siltä että siellä sataisi pieniä vasaroita ja kirveitä?

liibalaabaa

Aloitetaan,

uusi maailma odottaa.

Katso tuonne,

ei ole väliä mitä koemme.

Olen aina luonasi.

Pää pystyssä,

ilman pelkoa.

Älä koskaan unohda minua,

kun kuljemme yhdessä.

Uskon,

tulevaisuudessa taas näemme.

Se yhdistää meitä,

kulkemaan samaa polkua.

Kukaan ei estä meitä.

Tulimme näin pitkälle,

lupauksia sydämmisämme.

Epäröi emme,

vaan toisiamme tuemme.

Älä koskaan unohda,

taistelemme yhdessä.

Ps. Lukio käynti on nyt virallisesti omalta osalta ohi. 

(olisin kyllä saanut lakin jouluna mutta en ottanu vastaan..)

Yksi tutkielma enää diplomiin ja se on siinä.

Fiilis:

sininen salama

Päivän hyvä työ tuli tehtyä kun kotimatkalla huomasin, että vastaan tulevalla autolla ei ollut valot päällä. En kiinnitä asiaan huomiota yleensä, mutta nyt kokeilin väläyttää pitkiä huomauttaakseni asiasta. Oli hienoa huomata että vastaan tuleva kuski laittoi ne heti päälle. Tunsin että olin hieman hyödyksi.
Pari päivää sitten kun olin päättänyt pestä ja siivota auton sisältä ulkoa. Putsasin penkin ja imuroin lattian. Se oli jotenkin rentouttavaa jollain oudolla tapaa. Alkoi kyllä potuttaa kun olin saanut hommat hoidettua, sain kuulla että seuraavana päivänä sataa lunta. Ja sitähän tuli tuutin täydeltä. Mutta eipä sillä väliä. Ei auta kuin jonkun ajan päästä pestä uudestaan.

ps. Koin illalla ehkä mahtavimman tunteen ikinä. Kaveri josta en ollut kuullut lähes vuoteen mitään, otti yhteyttä.

vuoden blondi

Tänks haasteesta J!

Kirjoita itsestäsi kahdeksan asiaa joista pidät tai joissa olet hyvä. Ulkonäkö/luonne/taito/whutev.

I. Tykkään siitä että olen kalenteri ihminen, kirjaan lähes kaiken sinne. Se pitää mut jonkinlaisessa järjestyksessä.

II. Oon ylpeä mun aidosta kohtuu pitkästä tukasta, vaikka jotkut luulee että omistan pidennykset.

III. Omasta mielestäni oon hyvä näyttelijä, mutta tarvitsen silti vielä paljon harjoitusta.

IV. Oon sosiaalinen ja  tuun nopeasti uusien ihmisten kanssa toimeen.

V. Oon loistava menettämään hermoni tietyissä asioissa totaalisesti ja nopeasti. 

VI. En stressaa/jännitä asioita niinkuin ennen. Tuottaa liikaa päänsärkyä.

VII. Oon hyvä säästämään kaikkea muuta paitsi rahaa. Matkoilta säästän esim. ravintoloiden lautasliinoja että saisin ne leikekirjaan. Tiettyjä asioita ei vaan halua unohtaa eikä kaikkea voi muistaa valokuvista.

VII. Pidän siitä että oon löytäny tärkeitä ystäviä ympärilleni.

tehkää jos jaksatte

S-S!
Shini! 

Larppa! joka on muuten kuvannut alla olevat kuvat.

Joskus sitä kaipaa niitä radikaaleja vuoden takaisia muutoksia. Houkutus kasvoi elokuussa 2010. Tykkäsin blondista päästä aivan älyttömästi.  Tukkahan sinä aikana vain kärsi, vaikka en kunnon värinpoistoa tehnyt kertaakaan. Oma tumma väri vei voiton elokuussa 2011 ja palasin brunetteen.

Vaalea herätti mielipiteitä kavereiden ja perheen keskuudessa. Olin aina ollut talon lapsista se tummin ja jäi sellainen fiilis ettei äiti sulattanut vaaleaa tukkaa missään vaiheessa, koska hoki että tumma sopii paremmin. Osa kavereista puolsi äidin mielipidettä. Suurinosa kuitenkin oli samaa mieltä kuin minä: molempi parempi. Välillä uudestaan vaalentaminen käy mielessä ja kuka tietää jos tulevaisuudessa uudestaan innostuisi.

Paria kokemusta rikkaampi

Tähän kuuluisi tulla vielä "Ukkosta ullakolla" -juliste mutta sellaista ei löydy tietääkseni.

Aivan mahtavia prokkiksia ja aikaa vieviä ja raskaita, mutta ei näistä ole jäänyt kuin hyvä fiilis. Kaikissa on niin erillaiset sanomat ja ihmiset. Syksyllä pelkäsin etten saa mistään teatteri harjoitusta tälle vuodelle ja yhtäkkiä olen kolmessa näytelmässä mukana. Teatteri on aivan loistavaa terapiaa ja olen oppinut itsestänikin niin paljon. 

Puhuttiin eilen osan U&U:n työryhmän kanssa siitä, kuinka teatteria tekemällä ei välttämättä rikastu. Mutta ei sellaista asiaa voi lopettaa mitä rakastaa.

heitä ensimmäinen kivi

Seuraavat kolme viikkoa sisältävät:

kolme teatteri ensi-iltaa 

+ muut esitykset

vuorosanoja ja valeraskauksia

julmia mielipiteitä

tyhmiä kysymyksiä

uuden työpaikan

viimeiset koulupäivät ja kokeet

ennakkotehtäviä

pariisin kevät ja rytmikorjaamo

velvollisuuksia

itkuahuutoanauruatanssia

eikä tippaakaan stressiä

ps. rakastan teatteri elämää